Lyhyesti virsi kaunis. Oon niin älyttömän laiska, etten ala käyttämään aikaani kotisivujen väsäämiseen, joten pidämpä siis blogia! Tänne siis laittelen kaikenlaista paskaa. Kattoo nyt mitä sattuu pälkähtämään päähän.
Ja sitten asiaan.
Tänään mä tajusin, että vaikka opiskelu onkin mulle vähän turhan usein pakkopullaa, niin kuitenkin mä toisinaan jopa nautin siitä. Yleensä sellanen innostuneisuuden tunne, tai mikälie onkaan, tulee sellasilla tunneilla, joilla pääsee esittämään omia mielipiteitään, tai jossa käydään keskustelua. Silloin siihen opiskeluun jaksaa jopa kiinnittää huomiota, mikä kai lukiossa olis se tarkotuskin. Mulla ei oikeestaan ole juurikaan mitään muistikuvaa, että olisin peruskoulussa tai varsinkaan ylä-asteella, pitänyt opiskelusta. Silloin kouluun tultiin vain kavereiden takia ja koska se oli pakollista. Lukiossa lintsaaminen on miljoonakertaa helpompaa kuin ylä-asteella. Sen takia poissaolojakin saattaa tulla vähän turhankin usein. Mainittakoon nyt kuitenkin tässä välissä, että tällä viikolla olen ollut ahkera ja tunnollinen :D. Ylä-asteella tuli myös tehtyä turhan suurta haloota kokeista, joihin silloin piti lukea ah niin paljolta tuntuva alle 30 sivua. Nyt kun yhden jakson kokeeseen tulee koko kurssin asiat ja koko kirja, miettii sitä, miksi ihmeessä silloin ei tullut luettua kokeisiin vaikka se olisi ollut niin älyttömän helppoa? Nuorempana sitä kai oli niin paljon helpompi velloa virran mukana ettei edes muutaman sivun lukemista nähnyt tarpeellisena tai välttämättömänä. No ei kai se ollutkaan, kun sieltäkin ihan hyvillä papereilla pääsin pois, tekemättä juurikaan mitään. Ehkä se tämä satunnainen motivaation herääminen onkin joku kieroutunut selviytymiskeino, joka huijaa mut tykkäämään oppimisesta :D. Muuten tätä ei paatunut laiskamato osaa ymmärtää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti